Hameln

Hameln on tietysti tunnettu pillipiiparistaan, joten pitihän kaupunki käydä katsastamassa, varsinkin kun se on vain 45 minuutin lähijunamatkan päässä Hannoverista. Ja täytyy sanoa, että kyllä kannattikin, oli tosi kaunis pikkukaupunki! Lisäksi kaupunki on vielä siinä mielessä erittäin turistiystävällinen, että vanhankaupungin läpi kulkee maahan maalattujen valkeiden rottien merkitsemä polku, jonka varrella on kylttejä kertomassa tärkeimmistä nähtävyyksistä. Kyltit on tosin vain saksaksi ja aika huomaamattomia, muutama jäi reitin varrella vahingossa minulla ainakin lukematta, ja rotatkin oli toisinaan kuluneet pois miltei kokonaan, joten ainakin yhdessä kohtaa niitä piti tosissaan etsiä. Silti erittäin hyvä kiertokävely, jollaista ei olisi ilman tuollaista opastusta osannutkaan itse tehdä.


Pillipiipari.

Hameln tietysti ratsastaa kovasti pillipiiparisatunsa maineella. Sitä miten tarina on lähtenyt liikkeelle ei tiedetä, mutta hamelnilaisissa 1600-luvulta peräisin olevissa taloissa on aiheeseen liittyviä seinäkirjoituksia. Tunnetuin näistä on ns.Rattenfängerhaus, jonka yläfasadissa lukee suunnilleen ”AD 1284, 26. kesäkuuta, pyhän Johanneksen ja pyhän Paavalin päivänä, 130 Hamelnissa syntynyttä lasta johti ulos kaupungista kirjaviin vaatteisiin pukeutunut pillipiipari. Ohitettuaan Kalvarin Koppenbergin lähellä he katosivat ikuisiksi ajoiksi.”. (Pillipiiparisatu siis tapahtui juhannuksena!) Yhdeksi selitykseksi sadulle on esitetty lasten ristiretkeä – tosin nykyään ollaan ilmeisesti yleisesti sitä mieltä, että lasten ristiretki on joko suuresti liioiteltu tai käännösvirhe, eikä sitä varsinaisesti koskaan tapahtunutkaan. Mutta jotain kai Hamelnissa on täytynyt tapahtua?

Hameln muuten sijaitsee Weserin rannalla, ja sadun lisäksi ylpeileekin ns. Weser-renesanssityyliin rakennetuilla taloillaan. Minusta kaupunki on kaikkine ristikkotaloineen niin kaunis, että kelpaisi turistikohteeksi ilman pillipiipariakin.


Weser-renessanssia.

Kierrettyäni heti alkuun sen rottapolun, kävin vilkaisemassa kaksi keskiaikaisesta kaupunginmuurista jäljelle jäänyttä tornia ja käveleskelin muuten ympäriinsä. Valitettavasti sää ei ihan suosinut, vaan loppuvaiheessa alkoi sataa. Tiesin jo aamulla, että sää tulisi olemaan epävakainen, mutta sateen takia en turistikäyntejäni jätä väliin – kun kyse on Pohjois-Saksasta, voi sateinen sää varmaan jatkua vaikka seuraavat kahdeksan kuukautta (tosin tiistaiksi on luvassa taas +26).

Sekalaisia näkymiä Hamelnista (eli paljon ristikkotaloja), huomatkaa uhkaavat pilvet tossa yhdessä:











Kävin muuten eilen siellä shoppailemassa, mutta kävi tietysti juuri niin kun aina käy kun jotain haluaisi ja tarvitsisi ostaa: en löytänyt yhtään mitään. Kiertelin kauppoja kunnes kyllästyin sovituskoppien armottomiin valoihin ja vaatteiden vaihteleviin kokoihin: kun yhdessä kaupassa löytää sopivankokoiset (mutta ei istuvat) housut, toisessa kokoa isommat ei mene edes jalkaan. Arvo siinä sitten, mitä kokoa kannattaisi kokeilla.

Olen ollut lähiaikoina vähemmän netissä, kun mulla on nettiongelma kotona. Meillä on viittä henkilöä kohti yksi adsl-modeemi, jossa on paikat vain neljälle johdolle. Silloin aluksi käytin yhtä paikkaa vuorotellen yhden kämppiksen kanssa, ja sitten hän lähti moneksi viikoksi lomalle, joten mitään ongelmaa ei ollut. Nyt hän kuitenkin palasi, mutta ilmeisesti tämä järjestely ei hänelle enää jostain syystä sovikaan, koska pitää omaa nettijohtoaan koko ajan kiinni siinä modeemissa. Pyysin jo kerran ystävällisesti, josko hän voisi ottaa johdon pois kun ei käytä nettiä, johon hän vastasi voivansa – mutta ei ole sen jälkeen kertaakaan ottanut johtoaan irti, ja siitä on jo kolme päivää! Nyt en oikein tiedä, mitä tekisin, kun en haluaisi vaikuttaa nalkuttajaltakaan, mutta maksan kuitenkin netin ja pesukoneen käytöstä kympin kuussa ja olen jo ollut viisi päivää ilman. Enkä minä oikein pystyisikään nalkuttamaan, kun on välissä tuo kielimuuri. Jo siitä kaapelista selittäminen meni tyyliin ”Siis tuosta internetistä…öö…voisitko…mmm…siis jos et käytä nettiä, niin…tuo kaapeli…öö…” ja epämääräistä huitomista kaapelin ja modeemin suuntaan, kunnes vastapuoli arvasi mitä tarkoitin. Tämä siis vaikeuttaa asian selittämistä muillekin. Seuraavaksi aion kylmästi ottaa kenen tahansa kaapelin paikan, joka ei sitä sillä hetkellä käytä (senhän näkee siitä modeemin valosta). Syytän sitten sitä toista kämppistä ja vetoan pakottavaan nettitarpeeseen jos tulee jotain sanomista. Mutta kylläpä taas muistuu mieleen, miksi en tykkää ollenkaan asua vieraiden ihmisten kanssa. Tässä sen taas näkee, että vaikka mulla on periaatteessa oma kämppä, niin jotain tälläsiä ongelmia tulee aina kuiteskin!