Tänään on muurin kaatumisesta 20 vuotta. Sen kunniaksi Deutsche Bahn tarjoaa kotisivuillaan lippuja kaikkialle Saksassa 20 eurolla tämän illan ajan. Olenkin tässä jo yli tunnin yrittänyt ostaa lippuja viikonlopuksi Hampurin lentokentälle ja takaisin (normaalihinta alennuksineen 30e/suunta, joten säästäisin yhteensä 20e). Valitettavasti aika moni muukin Saksan 80 miljoonasta asukkaasta on ilmeisesti ostamassa lippuja, koska sivut ovat täysin tukossa. Tunnelma on kuin Madonnan konserttilippuja jahdatessa...
Palataanpa tässä odotellessa viime viikkoon. Töissä oli käymässä pari vierasta Japanista, ja torstai-iltana heille järjestettiin opastettu kiertokävely, jonne pääsin toisten HR-harjoittelijoiden kanssa osallistumaan. Valitettavasti sää oli sateinen, joten varsinkin loppukierroksen aikana oltiin aika kylmissämme. Kierros oli kuitenkin erittäin hyvä, opas osasi asiansa ja minäkin opin uusia asioita Hannoverista. Sitäpaitsi kierroksen jälkeen menimme syömään panimoravintolaan, ja Rengasfirma tarjosi! Mun annos koostui perunaröstistä, salaatista ja graavi- ja kylmäsavulohesta. Melkein tuntui joululta niitä syödessä :)
Kierroksella opas kertoi kiinnostavan historiallisen tarinan Iso-Britannian kuningas Yrjö I:stä. Yrjöhän oli alunperin Hannoverin vaaliruhtinas ja nousi brittien valtaistuimelle, kun kuningatar Annalta ei jäänyt perillistä. Hannoverissa asuessaan Yrjö meni naimisiin serkkunsa, Cellen Sophia-Dorothean kanssa. Liitto oli järjestetty, eikä onnellinen: kerrotaan, että kuullessaan kihlauksestaan Sophia-Dorothea kieltäytyi ehdottomasti menemästä naimisiin sialta näyttävän Yrjön kanssa, ja pyörtyi äitinsä käsivarsille tavatessaan ensi kertaa anoppinsa ja tulevan miehensä. Yrjökin oli kiinnostunut Sophia-Dorotheasta vain tämän rahojen takia. Pariskunta sai kaksi lasta, mutta Yrjö oli kiinnostuneempi rakastajattaristaan, erityisesti Melusina von der Schulenburgista, josta hän kieltäytyi luopumasta perheensä aneluista huolimatta.
Nuori Sophia-Dorothea oli siis hylätty ja yksinäinen, mutta kuinkas sitten kävikään - kuvaan astui mukaan komea ruotsalainen aatelismies Philip Cristoph von Königsmarck (miksi nämä nuoret ja komeat upseerit on aina ruotsalaisia?). Tämä suhde oli ilmeisesti ainakin alkuun varsin platoninen, mutta kehittyi sittemmin läheisemmäksi. Yrjö ei tietenkään moista suvainnut, ja heinäkuisena aamuna 1694 von Königsmarck yksinkertaisesti katosi. Vuosia myöhemmin useampi aatelismies tunnusti kuolinvuoteellaan, että von Königsmarck oli puukotettu ja ilmeisesti heitetty Leine-jokeen. Sophia-Dorotheakaan ei selvinnyt aviorikoksesta rangaistuksetta, vaan hänet teljettiin loppuelämäkseen Ahldenin linnaan. Linnassa Sophia-Dorothea eli yli 30 vuotta yksin ja tiukasti vartioituna, samaan aikaan kun hänen useita rakastajattaria pitänyt aviomiehensä nousi Iso-Britannian valtaistuimelle - lempirakastajattarensa mukanaan.
Huomenna yritän sitten kirjoittaa viikonlopusta, jonka vietin Hampurissa Marin luona. Nyt takaisin jatkamaan junalippujen metsästystä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti