After work ja verho-ongelma

Eilen tein siis suunnitelmani mukaan, menin töihin vasta puoli yhdeksäksi ja olin sitten viiteen asti. Aamulla aurinko paistoi siniseltä taivaalta, joten päätin laittaa sen mustavalkoisen hameen, koska se nyt on kuitenkin tullut mukaan otettua, mutten ole sitä täällä vielä kertaakaan pitänyt. Sainkin kuulla Frau M.:ltä olevani hyvin „chic“, mikä hymyilytti, koska äidillä on usein tapana käyttää samaa sanaa.

Päivän aikana sää tietysti muuttui kylmemmäksi ja sateisemmaksi. Tekemistäkin riitti, joitakin korjauksia ja lisäyksiä edellisen päivän hommiin. Viideltä olin etuoven edessä odottamassa muita, mutta ei meitä sitten paikalle saapunutkaan kuin neljä: jo ensimmäisellä viikolla tapaamani Katharina, tämän poikaystävä, sekä yksi harjoittelijatyttö jonka nimeä en enää muista. Koska sää ei ollut kovinkaan kaunis, emme menneetkään alunperin suunnittelemaamme paikkaan vaan erääseen kahvilaan Lister Meilella. Myöhemmin seuraan liittyi vielä neljä henkeä lisää, joista yhden tunsin etukäteen.Oli ihan ok, muttei mitenkään erikoista. Lähinnä kaikki energiani meni siihen, että yritin keskittyä pysymään kärryillä saksankielisessä puhetulvassa. Välillä kyllä kyselivät minultakin jotain. Muuten hiljaisuuteni taisi mennä kielitaidottomuuden ja suomalaisuuteni piikkiin. "Ettekös te kaikki suomalaiset ole tuollaisia rauhallisia? Tunsin yhden suomalaisen vaihtarin, ja sekin oli, ja sitten Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen…" Pois lähdettiin joskus puoli kahdeksan aikaan.

Mulla on verho-ongelma makuuhuoneessa. Makuuhuoneen verhot ei ole ensinnäkään mitkään kauniit, onpahan vaan jotkut Ikean pitkät tummat verhot jotka toimii lähinnä pimennystarkoituksessa. Nyt toisen verhon koukut on mennyt ylhäällä sekaisin niin, että verho on yhdessä kapeassa mytyssä eikä peitä koko ikkunaa. Ongelmana on, että vanhat huoneet on tietysti korkeita kuin mitkä: mä en ylety selvittämään verhosotkua edes tuolilla seisten! Onneksi täällä ei ole yhtä valoisaa kuin Suomessa, muuten voisi tulla ongelmia nukkumisen kanssa aamuisin. Pitää vielä muutaman kerran yrittää nykiä tuolilta koukkuja järjetykseen, mutta todennäköisesti saan vain koko verhon alas, ja sitten sitä vasta pulassa ollaankin. Takaisin en nimittäin saa sitä varmasti millään keinolla! Huonekorkeutta Tapani kommentoikin sanomalla, että toivottavasti mun kattovalosta ei pala lamppu. Olen samaa mieltä, en saisi sitä vaihdettua yhtään mitenkään, eikä kyse ole edes mistään „yletyn justjust, jos kurotan varpaillani“, vaan oikeasti ei ole mitään toivoa päästä lähellekään.

Tänään päätin perjantain kunniaksi tulla töistä kotiin rautatieaseman kautta ja käydä siellä samalla sitten vähän kaupassa. Jostain syystä mulle tuli omituinen mieliteko mennä ostamaan viikonloppulukemiseksi se Twilight, jotta pääsisin selville siitä mikä siinä on niin hyvää. Mä jopa kävelin aseman kirjakauppaan sisään, mutta seistessäni siinä tuijottamassa sitä kaikkea kirjoja ympäröivää fanikamaa tulin jotenkuten järkiini ja päätin etten haluakaan juuri nyt lukea tarinaa, jossa noin satavuotias, kaksi viikkoa sitten kuolleelta teininarkkarilta näyttävä vampyyri rakastuu teinityttöön. Miten niiden elämänkatsomukset ja -kokemukset voi muka mitenkään kohdata? Sitäpaitsi, vaikka pariskunnan toinen osapuoli on epäinhimillinen hirviö (ei siis kuvaannollisesti, vaan sanan varsinaisessa merkityksessä), joka on murhannut ihmisiä aiemmin ja himoitsee kokoajan tyttöystävänsä tappamista, niin SEKSIÄ nyt EI TIETENKÄÄN voi harrastaa ennen avioliittoa. Olenko minä ainoa, jonka mielestä tämä nostaa kaksinaismoralismin aivan täysin uudelle tasolle?

Mitä minä oikeasti tässä yritän sanoa on, että niillä ei ollut kirjan englanninkielistä versiota myynnissä, joten todennäköisesti ostan sen sitten vasta huomenna.

Viikonlopuksi mulla ei muuten ole mitään suunnitelmia. Olen lähinnä hämmästynyt siitä, miten tämäkin työviikko voi olla jo ohi. Ja että olen ollut Saksassa jo kolme viikkoa! Ei yhtään tunnu siltä. Gradulle pitäisi kyllä taas tehdä jotain pitkästä aikaa. Toisaalta ajattelin myös käydä katselemassa vielä tuota Lister Mailea, ja muita alueita Hannoverista, jotka ovat vielä jääneet vieraiksi.