"Sen täytyy olla nainen!"

Ylläolevalla lauseella kommentoi paikallista kesäsäätä eräs kollegoistani after workissa ikkunasta ulos katsoessaan tällä viikolla. Vaikka näin feministinä en kaikista tuohon lausahdukseen liittyvistä juonteista tykkääkkään, niin täytyy kyllä sanoa, että sää on täällä toisenlainen kuin Suomessa. Suomessa kesällä päättelen sään katsomalla ikkunasta aamulla ulos ja pukeutumalla sen mukaan: jos ulkona paistaa aurinko, voi päälle laittaa kesävaatteet. Jos taas sataa, pitää ottaa takki mukaan. Loppupäivän sää pysyy melko samana. Viimeisen kolmen viikon aikana olen huomannut, että Pohjois-Saksan säällä on täysin omat sääntönsä ja oikkunsa, joihin minulla on vielä totuttautumista. Aamulla ikkunasta ulos katsoessa ja säätä arvaillessa voi nimittäin toteutua mikä tahansa seuraavista skenaarioista:

1. Ulkona paistaa aurinko. Laitan päälle kesävaatteet ja huomaan olleeni oikeassa, sää on koko päivän aurinkoinen ja lämmin. Näitä päiviä on ollut mukavasti, mutta ei vielä tarpeeksi.

2. Ulkona paistaa aurinko. Laitan päälle kesävaatteet ja jätän takin ja sateenvarjon kotiin. Viimeistään n.15 minuutin päästä siitä kun olen sulkenut ulko-oven takanani, tulee valtava tuulenpuuska joka kerää taivaanrannassa piilotelleet sadepilvet hetkessä yhteen ja taivaat aukeaa. Ilman sadettakin lämpötila jokatapauksessa tippuu hetkessä useamman asteen. Loppupäivän sää vaihtelee äkkiarvaamatta aurinkoisen ja sateisen välillä

3. Ulkona on sateista ja pilvistä. Laitan takin päälle ja otan sateenvarjon mukaan. Viimeistään n.15 minuutin päästä siitä kun olen sulkenut ulko-oven takanani, alkavat pilvet rakoilla ja aurinko porottaa kuin viimeistä päivää. "Hahaa!", ajattelen. "Minua ei Ala-Saksin La donna e mobile -tyyppinen sää enää huijaa, en varmasti ota takkia pois, koska kohta on kuitenkin taas kylmä!". Kun sitten jonkun ajan kuluttua lämpöhalvauksen partaalla luovutan ja riisun takkini, tulee samantien taas se valtava tuulenpuuska ja ne pilvet... Loppu kuten kohdassa 2.

4. Ulkona on sateista ja pilvistä. Laitan takin päälle ja otan sateenvarjon mukaan. Alhaalla astun ulko-ovesta suoraan painostavaan, hiostavaan kuumuuteen. Koko päivänä ei pilvistä huolimatta sada pisaraakaan.

Tänään sää oli tyyppiä 3. En edes jaksa laskea, montako kertaa harkitsin riisuvani takin pois tai toisaalta vetäväni sen tiukemmin ylleni. Kävin katselemassa Lister Meilea, joka on kävely- ja ostoskatu toisella puolella kaupungin keskustaa. Ihan kivalta vaikutti, mukavannäköisiä rakennuksia ja muutamia vähän erikoisempia kauppoja. Lopulta palasin keskustaan, ostin sieltä vihdoin sen Twilightin, kiertelin muutamia kauppoja ja kävelin kotiin sateessa ja tuulessa. Tuuli vaihteeksi taas niin, ettei sateenvarjoa voinut avata, koska se vain kääntyi hetkessä ympäri. Kuulin yhdessä kaupassa radiosta, että maanantaina olisi taas hellettä. Saapa nähdä...